Tasan viikon päästä on jo ensi-illan jälkeinen päivä ja sen mukaiset olotilat. Aika on mennyt todella nopeasti ja esitys on valmistunut suurin harppauksin! Lippuvarausten tahtikin on kiihtynyt mukavasti joten nyt kannattaa varata lippunsa vielä kun mahtuu!
Viime viikonloppuna leivoimme talkoilla yli 500 korvapuustia esityksen kahvioon! Hyvää tuli, kannattaa siis varata vielä vähän taskurahaa, jotta saa esityksen jälkeen kahvin ja pullan huokeaan hintaan yhteensä 3€! Jännityksellä odotamme millaisia tunnelmia ja muistoja kuulemmekaan esityksen jälkeen järjestettävässä muistokahviossa.
Näyttelijä Ilkka A. Jokinen kävi vähän aikaa sitten äänittämässä meille 1900-luvun alun hengessä voimistelukilpailujen juonnon, ja ai että tuli hyvä! Näyttelijät ovat olleet kovilla, kun tanssi- ja voimistelukohtauksia on harjoiteltu ulkona paahtavassa helteessä. Onneksi näyttämömme on rannassa ja harjoitusten jälkeen on voitu pulahtaa vilvoittavassa Näsijärvessä.
Aamulehden mielipidepalstalla ihmeteltiin 12.7. että mihin lipputulomme menevät. Kuten vastineessani totesin, niin On elomme muistoja vain -esitys on intohimolla tehtyä taidetta, sillä kahden viikon palkalla olen tehnyt kohta kaksi ja puoli kuukautta töitä. Viimeisen viikon aikana ohjaajan päivät ovat usein venähtäneet jopa 14 tuntisiksi. Mutta hetkeäkään ei ole tuntunut siltä, että olisi ylitöissä. Rakastan työtäni ja uskon täysin tähän esitykseen, työryhmääni ja yleisöön.
Viime viikonloppuna leivoimme talkoilla yli 500 korvapuustia esityksen kahvioon! Hyvää tuli, kannattaa siis varata vielä vähän taskurahaa, jotta saa esityksen jälkeen kahvin ja pullan huokeaan hintaan yhteensä 3€! Jännityksellä odotamme millaisia tunnelmia ja muistoja kuulemmekaan esityksen jälkeen järjestettävässä muistokahviossa.
Näyttelijä Ilkka A. Jokinen kävi vähän aikaa sitten äänittämässä meille 1900-luvun alun hengessä voimistelukilpailujen juonnon, ja ai että tuli hyvä! Näyttelijät ovat olleet kovilla, kun tanssi- ja voimistelukohtauksia on harjoiteltu ulkona paahtavassa helteessä. Onneksi näyttämömme on rannassa ja harjoitusten jälkeen on voitu pulahtaa vilvoittavassa Näsijärvessä.
Aamulehden mielipidepalstalla ihmeteltiin 12.7. että mihin lipputulomme menevät. Kuten vastineessani totesin, niin On elomme muistoja vain -esitys on intohimolla tehtyä taidetta, sillä kahden viikon palkalla olen tehnyt kohta kaksi ja puoli kuukautta töitä. Viimeisen viikon aikana ohjaajan päivät ovat usein venähtäneet jopa 14 tuntisiksi. Mutta hetkeäkään ei ole tuntunut siltä, että olisi ylitöissä. Rakastan työtäni ja uskon täysin tähän esitykseen, työryhmääni ja yleisöön.
 |   Kuvat: Laura Lempola |
