| On elomme muistoja vain -esitysten jälkeen järjestettiin muistokahvio. Kahvilan pöydillä oli Muistoja ja ajatuksia -vihkoja, joihin katsojat saivat jättää muistonsa ja terveisensä. Tässä otteita muisteluvihoista: ”Kiitos hienosta muistelmateatteriesityksestä! Jatkakaa samaan malliin! Voimisteluesitys stadionilla oli mukavaa katsottavaa ja mikä taustaselostus!” | 
|
”Töitä ovat tehneet kovasti. Näppäriä nuoria ihmisiä. Eniten jäi mieleen lottien laulu. Olen suomalainen mies. Sota on tehnyt tehtävänsä. Hyvä kokonaisuus. Etukäteen jännitti oma muistelukohtaus. Miten sen kestää. Hyvin kuvasi sitä aikaa.” - Eino 83v. (yksi muistelijoista)
”Äidin puolesta: Minä ja sisäreni olimme pikkulottana. Esitys toi mieleeni elävästi tämän ajan vaikka siitä on jo kauan. Kiitos hienosta esityksestä!”
”Hieno lavastus, miljöö ja tunnelma! Tavoititte jotakin oleellista suomalaisesta mentaliteetista, mutta osasitte myös NAURAA sille! Suurkiitos siitä! Nauru ja huumori voivat parantaa kipeitäkin muistoja ja kykenevät asettamaan asioita oikeaan etäisyyteen… Kaunis, keveä, humoristinen ja terapeuttinen esitys! Hyvähyvä!”
”Esitys toi mieleen muistoja lapsuudesta ja äidin lapsuudesta. Esitys antoi taas voimia omaan työhön vanhusten parissa.”
”Kiitos esityksestä. Muistoja tuli mieleen sota-ajasta, mutta parempia muistoja tansseista nuoruudessa ja aikuisena. Hyvää jatkoa!”
”Harrastajateatterilaisena itsekin nautin suuresti näyttelijäntyöstä, yhteistyöstä, OHJAUKSESTA, LAVASTUKSESTA, musiikista. Tämä paikka oli tosi hyvä teatteritila. Kyllä kadetti! Olen lähtöisin Amurista. Suokadun puukorttelista vm 1940. Eivätkö haastateltavat vanhukset tuoneet kodin ja isänmaan lisäksi uskontoa esille?! (Tai miten sitten ”kässäri” koottiin…) Hyvä kooste tämäkin.”
”Kiitos hienosta esityksestä. Omien vanhempien lapsuus ja nuoruus sai uutta perspektiä.”
”Tykkäsin teatteriesityksestänne. Minulla on paljon muistoja sodan ajalta. Muistan sen ajan hyvin. Veljeni haavoittui taisteluissa kädestään ja kouluni oli puolustusvoimien käytössä puoli vuotta. Terveisiä työryhmälle ja paljon kiitoksia!”
”Ihan mahtavaa, että tällaisia tapahtumia järjestetään! Moni asukkaista tykkää kovasti teatterista ja musiikista, mutta eivät välttämättä pääse teattereihin tai konserttipaikoille, joten ihanaa, että kulttuuri tulee heidän luo!”
”Kiitos näyttelijöille ja ohjaajille hyvästä näytöksestä. Nuoret harrastelijat olivat aivan huippuja. Kannatti tulla Pohjanmaalta kattomaan!”
”Vanhat muistelot, tarinat ja maisemat toivat mieleen päivittäiset (2xpv) laivareitit keskustasta Teiskoon. Laivoilla kuljettiin ihmisten asioille, maidot kuljetettiin myös, kuten ruumisarkutkin.”
”Kiitos, tuli omakin lapsuus mieleen vaikka olenkin 60-luvun lapsi.”
”Lämpimät kiitokset Tampereen ja Suomen historiaa koskettavasti elävöittävästä esityksestänne! Hengellisen ulottuvuuden mukaan ottaminen rikastuttaisi vielä esitystä, vai mitä? PS. Toivottavasti seuraa jatkoa?! PPS. Mahdollisuus vuorovaikutukseen on myös hieno ja tärkeä! Kiitos!”
”Upea palkinto muisteluista. Kiitos sydämeni pohjast.”
”Menneen ajan ilot ja surut esitettiin 100% innostuksella ja tunteisiin vetoavasti. Pienillä asioilla oivallisesti lavastettu. Tarinassa myös juoni, vaikka olikin vain pätkiä elämän kulusta, mutta jouhevasti siirryttiin tilanteesta toiseen. Olen suuresti vaikuttunut, hienoa, jatkakaa samaan malliin!”
”Tuntui mukavalta muistella menneitä aikoja. Tapahtumat tapahtuivat tutussa maisemassa – Koivistonkylässä, jossa 90-v äitini ja minäkin olemme viettäneet elämäämme. Tällä hetkellä Koivistonkylän koulussa on sukumme 7. polven edustaja. Olemme olleet monessa mukana – postissa – koululla ym. Nirvan lavalla ja Taatalan ladossa on äitini ja isäni tanssineet. Kiitokset.”
”Kiitos kovasti hienoista muisteluista eli esityksestä. Näin nuoremmallekin katsojalle avautuu muisteluita, vaikka ei itse ole aikoja näitä elänytkään.”
”Ihanaa kun vanhuksilta kysellään heidän muistojaan. Liian usein heidän muistorikas ja kokemuksensa unohdetaan. Meidän nuorempienkin olisi hyvä tietää menneistä! Kiitos!”
”Loistavaa teatteria! Koulukohtaus oli hieno! 50-luvulla syntyneenä tunnistin nämä opettajat, joilla oli auktoriteetti kohdallaan (?!) Hautajaiskohtauksessa olisin odottanut taustamusiikiksi hautajaisvirren. 50-luvulla syntyneenä emme voineet välttyä uskonnolta, kirkolta. Heinolan yhteislyseon kasvattina muistan 15 min aamuhartaudet, joihin mentiin joka ikinen aamu. Hartauksia piti pastori tai uskonnon opettaja. 70-luvun alussa perinne alkoi vähä vähältä murtua. Mutta kaiken kaikkiaan ! Hyvä esitys! PS. Suitsutukseni vielä loistaville esiintyjille. Maalaistalon tyttönä minulla oli käpylehmät ja kauppa … ja metsämansikat!”
”Kiitos! Nauratti ja itketti. Rohkea juttu, tarttua toisten muistoihin, hui. Olette hurjia ja ihania!”
”Olen sen ikäinen, että näytelmä herätti sellaisia muistoja ja mielikuvia, että olisin kohta juossut pommisuojaan. Hyvin kerrottu esitys.”
”Muistatko pitkät lämpimät kesät, räystään alla pääskysen pesät. Lähditkö lapsena töihin mukaan, silloin sitä ei kieltänyt kukaan.”
